Historia

Ensimmäinen idea leijonien nuorisotoiminnasta syntyi 1957 Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa Abington High School Baseball joukkueen valmentajalle. Ensimmäinen leoklubi perustettiin 35 nuoren voimin 5.12.1957. Sana leo tuli sanoista Leadership, Equality, Opportunity. Equality vaihtui myöhemmin experience-sanaksi.

Kirjatusti ensimmäinen idea leijonien nuorisotoiminnasta Suomessa esitettiin LC Helsinki/Lauttasaaren klubikokouksessa 1964. Klubin jäsen oli huolissaan, ettei nuorilla miehillä ollut järjestötoimintaa. Silloiset nuorisotoiminnat eivät nimittäin kiinnostaneet nuoria miehiä, mutta koska Lions-toiminta kiinnosti miehiä, oli helppo ajatella, että se kiinnostaisi myös nuorisoa. 

Idea otettiin positiivisesti vastaan, ja Junior Lions -toiminta käynnistyi Suomessa 14.1.1965 X-klubi Helsinki/Lauttasaaren perustamiskokouksen toimesta. Poiketen USA:ssa jo aikaisemmin perustetuista leoklubeista, Suomessa nuorisotoiminta oli leijonien tapaista palvelutyötä ja kehittämisen näkökulmaa. X-klubi järjesti aktiviteettien ja klubikokousten lisäksi kerran kuukaudessa ohjelmallisen illan, minkä ideana oli kutsua jäsenet jonkun kotiin tai työpajalle. Illoissa esiteltiin erilaisia kiinnostuksen kohteita. Myös tutustumisretkiä erilaisiin museoihin ja paikkoihin tehtiin. Jäsenet olivat 15–20-vuotiaita nuoria miehiä, ennen armeijaan lähtöä. 

Vuonna 1968 leotoiminnasta tuli virallisesti leijonien aktiviteetti, kun kansainvälinen hallitus hyväksyi lokakuussa leoklubien perustamisen kansainväliseksi aktiviteettiohjelmaksi.

Suomen ensimmäinen virallinen leoklubi oli 1968 perustettu Leo Club Helsingfors/Centrum. Myös LC Helsinki/Lauttasaari X-klubi vaihtoi samana vuonna nimensä Leo Club Helsinki/Lauttasaareksi. Sääntöjään klubin ei tarvinnut muuttaa, sillä X-klubin säännöt olivat olleet kansainvälisen hallituksen esityksen pohjana leotoiminnan mallisäännöiksi. Heti alusta lähtien kansainväliset säännöt sallivat myös tyttöjen pääsemisen toimintaan mukaan, kunhan poikien määrä klubissa oli ainakin puolet (sääntö, muutettu myöhemmin.)

Vuonna 1972 Jyväskylän leojen valtakunnankokouksessa päätettiin perustaa Suomen Leo Moninkertaispiiri ja maaliskuussa 1979 Suomen Leo Moninkertaispiiri 107 sai kansainväliseltä hallitukselta luvan piiriorganisaation luomiseen, MD 107-H perustettiin 1980. 

Suomen leotoiminnan ns. kultavuosia olivat 80- ja 90-luku. Vuonna 1985 leoklubeja löytyi jokaisesta leijonapiiristä, yhteensä 49, ja 1999 leoklubeja oli 51.

Kansainvälinen toiminta tuli mukaan leotoimintaan vahvasti 1990-luvulla. Leo Europa Forum, eli tuttavallisemmin LEF, on järjestetty Suomessa joka vuosikymmenellä: 1973 Vääksyssä, 1988 Tampereella, 1997 Helsingissä, 2004 Saariselällä ja 2013 Himoksella. 1973 LEF:iä ei virallisesti lasketa Leo Europa Forumiksi, sillä kyseessä oli ns. kokeilu tapahtuman järjestämisestä nimeltään International Leo Meeting. Tapahtuma oli laaja, osallistujia oli 100 yli 10 eri maasta. Vuoden 1988 Tampereen LEF:iin osallistui leoja 400. Tapahtuman tuotoista perustettiin leorahasto, mikä tukee edelleen Suomen Leojen osallistumista kansainväliseen leo- ja leijonatapahtumiin.

LEF on järjestetty säännöllisesti vuosittain 1970-luvun alusta ja sen alkuperäinen tarkoitus on pysynyt mukana: leot ympäri maailman kerääntyvät viikoksi tutustumaan kohdemaahan, toisiinsa ja hankkimaan ideoita kansalliseen sekä kansainvälisen leotoiminnan kehittämiseen. Muita kansainvälisiä tapahtumia Suomessa ovat olleet myös Helsinki Leo Weekend 2000-luvulla ja 2016 keväällä järjestetty Helsinki Leo Leadership Weekend, HLLW, johon saatiin kansainvälistä avustusta. HLLW:n keynote speaker oli ohjaaja Klaus Härö, joka puhui johtamisesta ja delegoinnin tärkeydestä. 

2000-luvulla suomalaiset leot toivat Keski-Euroopassa aktiivisesti järjestetyn aktiviteetin ”Auta lasta, Auta perhettä” Suomeen. Helsinkiläiset leot olivat kuulleet aktiviteetista kansainvälisessä tapahtumassa ja halusivat toteuttaa sen myös Helsingissä. Tänä päivänä aktiviteetti on levinnyt ympäri Suomen, niin leojen kuin myös leijonien piireissä.

Melkein koko Suomen Leojen historian ajan moninkertaispiirissä on toiminut Leoneuvosto, jonka tehtävänä oli hoitaa ja ns. vahtia Suomen Leojen toimintaa. Vuoden 2011 Suomen Leojen vuosikokouksessa päätettiin Leoneuvoston nimi muuttaa Suomen Leojen hallitukseksi, tutummin SLH:ksi. SLH:ssa on tällä hetkellä 10 virkaa, presidentti, varapresidentti, rahastonhoitaja, sihteeri, PR- ja kansainvälisten asioiden sihteeri sekä 5 kpl piiripresidenttejä (AMF, BND, CE, GKH ja OIL). Mukana toiminnassa on myös tietenkin Leo-D eli kansallinen leojohtaja. Katso täältä leoklubit.

2010-luvun puolessavälissä leotoiminta lähti taas uuteen nousuun 2000-luvun notkahduksen jälkeen. Vaikkei tällä hetkellä olla samoissa luvuissa kuin 90-luvulla, on toiminnassa havaittavissa kasvua. Leojen sinnikäs markkinointi omasta toiminnastaan on tuottanut tulosta. Leijonat innostuivat jälleen perustamaan uusia leoklubeja ympäri Suomen. Tällä hetkellä leoklubeja löytyykin jo yli puolesta leijonapiireistä. 

Lähteet: Leijonan jalanjälkiä -kirja, Matrikkeli, European Leos ja vanhat leot